Uudet suomalaiset ravitsemussuositukset julkaistu 27.11. - mikä muuttui

Uudet kansalliset ravitsemussuositukset julkaistiin 27.11., mutta mikä suosituksissa muuttui edelliseen verrattuna?

Tietyt perusasiat pysyvät vuodesta ja suosituksesta toiseen. Kehotetaan välttämään paljon tyydyttynyttä rasvaa, sokeria ja suolaa sisältäviä tuotteita ja suositaan kasviksia, hedelmiä, marjoja, täysjyväviljaa ja kasviöljyjä. Mutta muutoksia ja tarkennuksiakin uusissa suosituksissa on. Usean vitamiinin ja kivennäisaineen saantisuositus muuttui jonkin verran. Osalla syynä on uusi tutkimusnäyttö, osalla yhdenmukaistetut menetelmät tarpeen arviointiin. Yleisesti ottaen muutokset eivät ole isoja, mutta voivat toki jossain määrin vaikuttaa esim. ruokalistojen suunnitteluun ja arviointiin. Myös ruoka-ainesuosituksiin tuli jonkin verran muutoksia  

Lisää täysjyväviljaa  

Viljavalmisteiden osalta uudessa suosituksessa määrätavoite annetaan täysjyväviljalle, kun aikaisemmin puhuttiin viljatuotteiden kokonaismäärästä. Täysjyväviljatuotteita suositellaan käytettäväksi vähintään 90 g päivässä. Puhutaan kuivapainosta, mikä käytännössä tarkoittaa esim. puuroannosta, paria viipaletta täysjyväleipää ja annosta täysjyväviljalisäkettä. Esimerkiksi Elovena kaurapuuroannos sisältää noin 40 g ja Torino täysjyväpasta-annos noin 50 g täysjyväviljaa.  

Vähemmän lihaa, enemmän kasviproteiinia  

Punaisen lihan saantisuositus kiristyi entisestään. Nyt saantisuositus on enintään 350 g kypsää lihaa viikossa. Suomalaisten lihan kulutus etenkin miesten osalta ylittää tämän reilusti. Lihaa ei suositella korvaamaan broilerilla vaan tavoitteena on lisätä kasviproteiinien osuutta ruokavaliossa.   

Kasvipainotteisessa ruokavaliossa merkittävään rooliin proteiininlähteenä nousevat niin palkokasvit kuin viljatuotteetkin. Koska kasvipainotteista ruokavaliota suositellaan kaikille, ei kasvisruokavaihtoehdoista tulisi puhua enää erityisruokavaliona vaan yhtenä vaihtoehtona muiden ruokalajien rinnalla .   

Ruokapalveluilla keskeinen rooli ruokatottumuksiin vaikuttamisessa  

Suosituksissa korostetaan julkisen ruokailun merkitystä esimerkin ja suunnan näyttäjänä. Suomalaisista työikäisistä vähintään joka toinen on työpaikka- tai oppilaitosruokailun piirissä, ja varhaiskasvatus- ja kouluikäisistä lähes kaikki. Julkisilla ruokapalveluilla ja henkilöstöravintoloilla on tärkeä rooli hyvän ravitsemuksen ohjaamisessa ja tukemisessa.   

Ravitsemussuosituksissa huomioidaan myös ympäristövaikutukset  

Ruoan kulutus aiheuttaa noin 20 prosenttia suomalaisen kuluttajan ilmastovaikutuksesta. Suomessa ravitsemussuositusten mukaisilla ruokavalioilla ruokavalion ilmastovaikutuksia voidaan vähentää yli kolmanneksella. Tämä edellyttää nykyistä kasvipainotteisempia ruokavalioita, jotka sisältävät nykyistä enemmän täysjyväviljaa, kasviksia, palkokasveja, kalaa, siemeniä ja pähkinöitä sekä vähemmän lihaa. Siirtymällä kasvipainotteiseen ruokavalioon voidaan vähentää myös ruokavalion vaikutusta maailmanlaajuiseen lajikatoon.